Ymmärrän ettei rakastumisella ja rakkaudella ole paljoakaan tekemistä keskenään. Luulen että avioliitossani on melko paljon rakkautta vaikka seksuaalinen kiinnostukseni miestä kohtaa on edelleenkin varsin ailahtelevaista. Molemminpuolisten seksuaalisten harhailujen yittäminen on kuitenkin vahvistanut liittoamme ja sitä tunnetta että olemme toisillemme tärkeitä. Että rakastamme siitä huolimatta ettemme ole aina toimineet lojaalisti toisiamme kohtaan.

Silti kaipaan.

Aamusta näin seksiunia, jossa sekstailin parinkin naisen kanssa, molemmat mulle jossain määrin tuttuja ei kuitenkaan seksuaalisessa mielessä. Nämä unet jatkuivat myös usean heräämisen yli samoin kuin tuo sekava työkoulu-uni. Näistä unista kuitenkin tykkäsin eikä niistä ollut mitään kiirettä herätä.

Unimaailmassani olen kaikkein selkeiten bi, koska tässä arkielmässä olen julkisesti kuitenkin melkein kaikille ihan hetero, ja tavallaan itellenikin, olenhan mä kerta miehen kanssa naimisissa.

Alitajunnassa olen todellisimmillani ja rehellisimmilläni, näin uskon.

Tanssimme useamman biisin, vaikken osaa tanssia. En tiedä miksi hän haki minua, sillä ketään muuta hän ei hakenut, emmekä ole edes kovin tuttuja ennestään.

Voi olla että annan tänään miehelleni, hän ainakin toivoo sitä. Ei ihan hirveästi huvittaisi, pelkään etten nauti ja siksi haluan kieltäytyä. Mutta välillä joitakin asioita vain täytyy tehdä.

Seksuaalisuuteni ei ole juuri nyt kovin vakaassa vaiheessa. En tiedä mihin suuntaan tämä kääntyy.

Seksihaaveet omaa sukupuolta kohtaan ovat olleet sivummalla, yhden unen, jossa rakastelin naisen kanssa, olen lähiaikoina nähnyt. Jonkun verran olen ajatellut vierasta miestä. Yritän säätää sitäkin ajattelua pienemmälle. Hekumointi vie energiaa.

Toissa yönä näin voimakkaan eroottista unta miehestä jonka kanssa mulla oli suhde avioliittoni aikana. En ole hänestä juuri unia nähnyt. Oikeassa elämässä kohtaamme toisinaan koska asumme samassa kaupungissa. Suhteesta on aikaa jo viisi vuotta mutta koska lopetin suhteen ennen kuin rakkaus oli laimentunut, minulla on edelleen tunteita häntä kohtaan. Ei vakavia, mutta jotain, sitä tämä unikin kai mulle sanoi.

Edellisestä rakastelusta lienee reilusti toista viikkoa, miehen mielestä kuitenkin aivan liian paljon, tosin en minä niistäkään kirjaa pidä. Se on vongannut jo useampana iltana hellyttävän uskollisesti ja mä olen ollut aivan liian väsynyt pystyäkseni. Eilenkin se meni huutamiseksi, kun mä en väsyneenä jaksa kuunnella edes sen puhetta saatika että pystyisin olemaan kosketettavana. Mä sanoin sille että "mä olen sulle pelkkä pillu" ja se sanoi, että "sitäkin".

Puhuimme asiasta autossa matkalla työkaverin kukkia kastelemaan. Minä sanoin, että "meidän pitäis enemmän jutella näistä seksijutuista" ja mies siihen, että "ei kun huutaa" Mulla tahtoo aina ääni nousta, ihan sama puhutaanko rahasta seksistä vai lastenkasvatuksesta.

Lapsella on mahatauti. Se tuli koulusta kotiin pari tuntia liian aikaisin. Emme kerenneet aloittaa. Mies lähti töihinsä.

Kyllä me aina välillä puhumme aiheesta. Mihinkään yhteisterapiaan mies ei missään nimessä ole halukas. Mies kehotti minua kulkemaan silmät avoinna ja ihastumaan muihin miehiin, mutta toteuttamaan ihastuksista mahdollisesti tulleet seksihalut kotona. Näin hän kuulema tekee.

Niin minäkin olen tehnyt aiemmin. Olen koko ikäni ollut hyvin addiktioherkkä ja yksi riippuvuuksistani on ollut rakastuminen. Tästä en ole tietenkään miehelleni puhunut. Olen avioliittomme aikanakin ihastunut jopa rakastunut aika moneen mieheen ja ajautunut yhden kanssa toista vuotta kestäneeseen seksisuhteeseen. Myös naisiin olen ihastunut avioliittomme aikana, mutta heidän kanssaan en ole kovin pitkälle päässyt. Markkinat eivät liene kovin isot tässä kaupungissa, enkä ole kovin aktiivisesti niitä etsinytkään. Kuulostaa ehkä ristiriitaiselta, mutta ihastumisistani huolimatta olen aina halunnut säilyttää tämän perheen ja avioliittoni tämän miehen kanssa.

 Rakastumisriippuvuus on tosi raskasta. Tuntuu ettei ole olemassa jos ei ole rakastuneessa mielentilassa koko ajan. Se syö ihmistä samoin kuin mikä tahansa muu riippuvuus. Se syö myös parisuhdetta, vaikka rakastumisen tunteella voi saada hetkeksi virkeyttä myös siihen omaan parisuhteeseen. Olen pyrkinyt pääsemään eroon pakkomielteisestä rakastumisen tarpeestani ja aika hyvin siinä onnistunutkin. Nyt mies kehottaa palaamaan tähän ajatusmalliin. Hän ei ymmärrä kuinka tuhoisaa se minulle on.

Seksuaalisuudessani on muitakin erikoispiirteitä kuin bisseys. En tiedä onko kysymys fetissistä (häiriintynyttä isäsuhdetta en myönnä :)), mutta vanhat miehet kiihottavat minua. Olen nuoresta lähtien ihastunut itseäni vanhempiin miehiin. Nykyinen mieheni on 13 vuotta minua vanhempi. Mies on nyt 53 ja minä 40. Luulisi että haluttomuus ja seksuaalinen kyvyttömyys olisi toisin päin, mutta ei vaan ole. Mies on loistavassa mieskunnossa. Ei minkäänlaisa erktio- tai haluttomuusongelmia. Hyvä toki niin kuin toisin päin. Varmaan mä kärsisin siitäkin jos mies ei minua koskaan haluaisi.

Ikäeromme on varsin pieni siihen nähden että ensimmäinen miesystäväni oli minua 23 vuotta vanhempi ja mies jonka kanssa olis suhteessa avioliiton aikana oli 31 vuotta vanhempi. Rakastin tätä miestä ihan hirveästi, mutta koska molemmat olimme kiinni tahoillamme, pidimme yllä salasuhdetta niin kauan kuin minä jaksoin kiinni jäämisen pelkoa. Suhde oli pakko lopettaa, koska kumpikaan meistä ei ollut valmis lähtemään liitoistaan, ja ennen pitkää tilanne olisi varmasti paljastunut. Tästä lopettamisesta tulee kesällä viisi vuotta.

Taannoin elokuvassa vanhan miehen käsi kulki keski-ikäisen naisen jaloilla kohti jalkoväliä ja kuva kiihotti minua valtavasti.

Salasuhteeni kanssa samaan aikaan myös mieheni harjoitti seksiä kodin ulkopuolella. Tämä selvisi vasta sen jälkeen kun olin lopettanut oman suhteeni. Asia järkytti minua suuresti. Sallin kyllä itselleni sivusuhteen, mutta mieheni käynti maksullisissa naisissa romautti minut henkisesti täysin. Uskon että osa seksiongelmistani johtuu juuri tästä asiasta.

Mies lopetti huorissa käymisen paljastumisensa jälkeen. En tosin heti luottanut siihen, mutta vähitellen luottamukseni on jossain määrin palautunut. En usko että mies käy enää huorissa. Ei hänkään halua luopua avioliitostamme tässä elämän vaiheessa ja siihen sen elämäntavan jatkaminen väistämättä johtaisi.

Sillon kun nämä asiat tapahtuivat meillä oli paljon ongelmia. Yritykset menivät huonosti, mies pelasi hevosia älyttömillä summilla ja minä olin aina väsynyt ja huonolla tuulella. Ehkä vieraisiin suhteisiin ajautuminen johtui osittain näistä ongelmista. Emme osanneet elää ja rakastaa toisiamme. Haimme tyydytystä muista riippuvuuksista. Mies pelaamisesta ja huorista, minä rakastumisesta vieraaseen mieheen.

Omasta rakkaussuhteestani mies ei ole saanut koskaan tietää.

Eilen mies olisi halunnut seksiä, kuinkas muutenkaan. Se haluaa sitä aina ja koko ajan. Se lähestyi minua iloisena ja ystävällisenä ja minä räiskähdin sille täysin asiattomasti, että on se sitten kumma ettei se voi halata työntämättä kättä mun jalkoväliin. Oikeasti se kosketti mun polvea.

Kohta tämän asian kanssa ollaan siinä pisteessä, että menetän ton miehen. Miehen mielestä läheisyyden ensisijainen tarkoitus on johtaa yhdyntään. Minä kestäisin kosketus jos siinä ei olisi se ainainen vaatimus siitä että olisi hyvä jos antaisin pillua.

Tämä on oikeasti todellinen ristiriita. Myönnän että vika on minussa. Mitä sille voi tehdä?

Eilen näin vilaukselta jotain elokuvaa jossa oli eroottisia kohtauksia. Mies katsoi toimintaa toiselta kanavalta joten en sitten voinut katsoa sitä leffaa kunnolla, mutta ne pienetkin viitteet kyllä kiihottivat. Erityisesti ajatus siitä, että ne elokuvan kaksi naista joiden välillä oli latausta, olisivat rakastelleet, en tiedä kävikö niin, koska en voinut kattoa sitä leffaa kokonaisuudessaan.

Seksuaalinen haluni ei siis ole kadonnut. Suhde omaan mieheen on häiriintynyt, ja ehkä sitä kautta yleisemminkin miesten vetovoma on laimentunut. En oikein kestä ajatusta että minuun tunkeudutaan, että mussa liikutaan, että olen väline, jonka avulla joku toinen saa nautinnon. Siksi en pysty itsekään nauttimaan.

Pelko liittyy eniten itse yhdyntään, koska halausta läheisyyttä kaipaan kyllä. En vaan voi esim illalla pyytää että mies pitäisi minua kainalossa. Miehelle halaus ei riitä. Sen rupeaa heti tekemään mieli seksiä ja jos se ei sitä saa se kokee että pihtaan ja muuttuu ärtyneeksi. No kai mä  sitten pihtaankin. Myös sellaisia tilanteita on, että minun tekee mieli seksiä, mutta kun mies sitä pyytää, en anna. Näitä ihmettelen.

Tällä hetkellä seksi ei ole minulle sitä että kaksi ihmistä hoitaa yhdessä toisiaan. Minä koen sen aina niin että mies tyydyttää minua vain siksi että saisi itse tyydytyksen. Että on ihan sama kuka siinä olisi kunhan hän vaan saa laueta. Minä tarvitsen rakastumisen tunnetta nauttiakseni seksistä, mies ei ei tarvitse. Siksi mulla on kokoajan tunne että mies käyttää minua hyväkseen. Olen kätevä seksipalvelun tarjoaja, koska olen kotona ja virallisesti vihitty ja siksi periaatteessa aina saatavilla.

Juuri nyt haluaisin seksiä. Ehkä seksin ajatteleminen ja siitä kirjoittaminen lisää mielitekoa. Siksi tätä pitää tehdä lisää, pitää ajatella ja kirjoittaa. Ehkä se mielenkiinto lisääntyy näin myös omaa miestä kohtaan. Toivon niin. Juuri nyt voisin kuvitella että rakastelisin hänen kanssaan.

Tärkein syy tämän blogin avaamiseen on siis se ettei mulla ole kanavaa purkaa asioita joita kai pitäisi selvitellä lähinnä ammattiauttajan kanssa, tai jossain vertaisryhmässä ehkä, mutta paremman puutteessa täysin anonyymi blogi saa kelvata.

Perhe-elämä on menossa perseelleen. Vika on yksin omaan minussa. 14 vuoden yhteiselämämme on ollut mielenkiintoinen ja vaiherikas. Kriisejä ei ole puuttunut, mutta olemme ottaneet ne kuin kiinalaiset, mahdollisuuksina, ja rämpineet läpi aika sietämättömien tilanteiden.

Viimeiset kolme vuotta ovat olleet varsin seesteisiä. Huutaminen ja väkivallan uhka ovat vähentyneet selkeästi. Varsinaista väkivaltaahan en ole kokenut koskaan, sen pelkoa kyllä.

Ongelma on nyt se että olen menettänyt seksuaalisen mielenkiintoni miestäni kohtaan. Mies on äärimmäisen hellyyttä kaipaava ihminen, minä taas en pysty ottamaan hellyyttä vastaan. Rakastelu inhottaa. Miehen aloitteesta tulevat halaukset inhottavat. Joku joka ihmisiä pitää yhdessä on kadonnut väliltämme ja vaikka liittomme ei ole hajoamispisteessä, pelkään että vähitellen ajaudun niin erilleen miehestä ettei mulla ole muuta vaihtoehtoa kuin häipyä. Juuri nyt se ei ole vaihtoehto, jotain muuta pitää keksiä.

Luulen että seksuaalisuuteni on muuttunut. Miehet kiinnostavat yleisestikin ottaen vähemmän kuin ennen. Näen paljon seksuaalisesti virittyneitä unia. Unissa harjoitan seksiä niin miesten kuin naistenkin kanssa. Olen toki aina tiennyt olevani aika voimakkaasti bi -seksuaalinen, epäilen että kiinnostukseni omaa sukupuolta kohtaan on lisääntynyt ja perheen ongelmat saattavat johtua tästä. Tai siis minun ongelmani suhteessa mieheeni. Perskuta kun tätä on vaikea selittää. Kun ei ole niin helppoa tajuta itsekään.

Avioliiton ulkopuolisia seksisuhteita minulla ei tällä hetkellä ole.

Ainakin näitä asioita yritän selvitellä täällä. Meinaan puhua omista asioistani ja myös miehen asioista miehen tietämättä. Täysin ilman häpyä ja moraalia, mutta anonymiteetin säilyttäen tietenkin.

.